Lähdin 17-vuotiaana maailmalle, ensiksi meni pari vuotta Pietarissa ja siitä mansikkapoimintakeikan jälkeen "päädyin" onnellisesti Suomeen.

Tähän on vielä kerrottava, että olen syntynyt ja viettänyt nuoruuteeni noin 700 km päästä paikasta, jossa asun nykyjään.
Eli, olen siperialainen ja olen aina ollut ylpeä siitä. Synnyin Kemerovossa, Kuzbassin pääkaupungissa, kivihiilen mekassa.

PS. sukujuurelta olen isäni puolesta suomalainen, äitini puolesta altailainen venäläinen.

Vaikka asuin nuoruudessa aivan Altain alueen naapurissa, en ole koskaan käynyt täällä. Kemerovosta silloin ei ollut suoraa tietäkään tänne.

Keväällä 2019 tehtiin kaveriporukassa noin
10-päivän reissun Suomesta.
Silloin lennettiin Barnauliin, siitä autolla Biiskiin ja sitten Chuiskiy traktia pitkin Inegeniin.
Paljon nähtiin, mutta jäi fiilis, että on tultava uudestaan...

Samana vuonna 2019 parin kuukauden päästä päätin lentää tyttäreni kanssa uudestaan Altaille. Meidän piti lähteä katsomaan turkoosivärisiä jokia, sen sävyisiä ne on syys-lokakuussa. Ja me nähtiin niitä. Kuvaa ei ole käsitelty, joet olivat tämän väriset kautta reittiämme.
Matkasta tuli nopea, eli neljässä päivässä noin 10 tuhatta km. Silloin lento oli suoraan
Helsingistä, voi niitä aikoja!

Nyt se on kasvatettu, kunnostettu, parkkipaikka- ja puomeilla varustettu ja koneista ei enää kävellä, vaan meitä kuljetetaan hienoilla kaasulla kulkevilla busseilla. Rakennettiin Business - luokkalaisille oman salin ja otetaan vastaan lentokoneita ulkomailta, mm. Kiinasta.
Kentälle odotetaan vuonna 2028 1,3 miljoona matkustajatrafikkia. Nyt tilasto näyttää noin 600 tuhatta vuodessa.
Esimerkkinä Kittilän kenttällä on noin 412 tuhatta matkustaja vuodessa.

PS. Gorno-Altaisk on Altain tasavallan pääkaupunki ja muuten on ainut kaupunki.
Asukkaita on noin 64 464 ja tasavallassa on noin 210 095 ihmistä. Minä mukaan lukien:)

2/2026

Jokainen kertaa tunsin, kun minua tänne kutsuu jokin, eikä tehnyt mieli lähteä pois ja on hyvä olo.
Vaikka kadut ja talot ovat osittain hyvinkin karun näköisiä siistin Europan katujen jälkeen, jotenkin rakastan tätä aitoa elämää.

Jostain syystä vieläkin en huomaa niitä, näen vaan mahtavat maisemat, fantastiset auringonnousut ja laskut. Minulla on selvästi vaaleanpunaiset lasit päässä. Ja hyvä niin :).

PS. BIA-joki taustalla (altain kielellä Bia tarkoittaa herra)on ainut joki, joka virtaa Teletskiyn järvestä. Bia yhdistyy Katun-jokeen ja yhdessä ne muodostavat OB-joki. Ob-joki on maailman viidenneksi suurin joki.

Aika ei ollut helppo, mutta antoi uuden mahdollisuuden ja näkökulman.
Aloin tsekata, kuinka saisi Altailla asuinpaikan ja löytyihän se.
Noin 150 km lentokentältä ja ei ehkä niin pieni pitäjä...nimi alkuun kuulosti hassulta... Turochak. Altain kielellä nimi tarkoittaa pieni lämmin mökki, suojakaupunki.
Nettiyhteydet muuten täällä toimivat erinomaisesti.

Täällä moni lämmittää talonsa kivihiilellä tai puulla. Niin minullakin tässä kuvassa on puusavotta edessä. Tovin aikaa meni tämän kasan kantamisessa puuliiteriin...

PS. Turochak (alt. Turachak) perustettu v.1864, ortodoksiset siirtolaiset perustamisen takana. Se on pohjoisin kunta, kunta, jossa on eniten metsää (80%) pinta-alasta, eniten lunta ja eniten vettä (mm. Teletskiyn järvi)

Kylässä on todella aktiivinen elämä, kunta järjestää juhlia (mm. Uusi vuosi, Joulu, Laskiainen, Pääsiäinen, Chagaa Bairam - uusi vuosi altainkalenterin mukaan, Keskikesän juhla, yms)
Kun tulin tänne ensimmäistä kertaa talvella, osuin just hiihtokauden avajaisjuhlaan. Urheilujuhlaan. Järjestetään Salop vuoren juurella. Lunta on paljon ja hiihtorata on noin 5-7 km pituinen. Huokaisin, että olisi kiva hiihtää ja sain tietää, että täällä toimi suksivuokraamo Se on auki joka päivä ja jos on kiinni, voi soittaa ja pyytää, niin avataan.
Sukset ja kenkien koot 33 - 45 välillä. Ja palvelu on täysin ILMAINEN kaikille. Vaaditaan nimen varauskirjaan ja allekirjoitus. Ja voit päivän hiihtää ja nauttia elämästä.

Kertokaa, missä päin maailmaa tälläistä palvelua vielä löyty?

PS. Osallistuin silloin hiihtokisaan ja voitin kultamitalin omassa ikäryhmässä :))

Laskettelukeskus "Teletski" - on yksi alueen vetonaula. Oikeasti tämä on ympärivuotinen lomakeskus Altain suurimman järven kupeessa.
Laskettelurinne alkaa 1386 m Kokuja- vuoren huipusta. Rinteiden kokonaispituus: 45 km ja korkeusero jopa 850 m, vaikeustaso: vihreä, sininen, punainen.
Itse en uskaltanut lähteä laskettelemaan, hiihdin murtomaa-latua ja nousin hissillä katselemaan maisemia.
Mutta minun mukana olleet ja Alpeilla tottuneet laskettelemaan, ystävät, ovat positiivisesti yllättyneet välinevuokraamon tasosta. .

Täältä löytyy myös SPA ja majoituksia joka makuun, noin kymmenen ravintolaa ja kahvilaa, lisäksi baareja ja ruokaloita.

Näistä kokemuksista kerron tarkemmin myöhemmin.

Kesän lopussa 2025 järjestimme Kylän suurin sato-kilpailu - 2025 ja osallistujiksi pyydettiin kaikki, kenen sato (kurpitsa, tomatti, porkana, peruna, yms) ovat kasvaneet suureksi.
Lisäksi, oli "Ahkerin emäntä" ja "Kaunein leipä" - kilpailuosuus.
Oli siinä valtava sieni, kahden kilon tomatti, lähes kilon peruna ja erikoinen porkkana.

Mutta yllättävin oli "Ahkerin emäntä" - kilpailu. Siihen osallistui ja voitti todella isolla erolla seuraavaan kilpailijaan rouva, joka valmisti ja purkitti pikkelsejä, tomatteja, kurkkuja, yms. yhteensä 223 lasipurkkia!

Täällä elää vahva maalaishenki, sen huomaa kesästä syksyyn, kun torilla myydään oman maan tuotteita ja erilaisia säilykkeitä, jota syödään nyt talven aikana...